Tavoitteena kaikille ymmärrettävä kaupunki

Millainen on Helsinki, jossa jokainen voi elää ja asua hyvin? Se on kaupunki, johon kaikki voivat tuntea kuuluvansa ja jossa jokaisella on mahdollisuus kehittyä omaksi parhaaksi versioksi itsestään. Tällaisessa Helsingissä syntyperä, sukupuoli, äidinkieli, ikä tai muut henkilöön liittyvät tekijät eivät muodosta estettä koulutukseen pääsyyn tai työn saantiin. Kaupunki huomioi myös ne junan, veneen tai lentokoneen tuomat, jotka ovat paljain jaloin astelleet ensin jonkin muun kaupungin nurmella. Yhdenvertainen, toimiva ja viihtyisä kaupunki on myös turvallinen kaupunki.

Yhdenvertaisuuden yksi osa-alue on kielellinen yhdenvertaisuus. On tärkeää tarjota tarkoituksenmukaista suomen tai ruotsin opetusta niille, jotka eivät puhu suomea tai ruotsia äidinkielenään. Kielitaidon hankkimista ei voi sysätä yksilön vastuulle, eikä sitä kannata ajatella vain luokkahuoneissa tapahtuvana oppimisena. Kieltä opitaan kaikkialla, ja kielitaidon rooli osana osallisuuden kokemusta on myös merkittävä. Jos suomen kieltä harjoittelevan kanssa kerta toisensa jälkeen aloitetaan keskustelu kaupan kassalla englanniksi, voi kokemus tahattomasti olla toiseuttava.

Selkokieli ja arjen kohtaamiset oppimisen avuksi

Toimiva reitti kielitaidon kartuttamiseen ja suomen kielen oppimiseen on selkokieli. Sillä tarkoitetaan suomen kielen muotoa, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Se on suunnattu niille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä. Ruotsin kielen selkokielinen muoto tunnetaan puolestaan käsitteellä klarspråk, ja myös sen käyttöä tulee yleiskielisen ruotsin rinnalla tukea.

Niille, joiden suomen tai ruotsin oppiminen on vielä aluillaan, tulee olla tarjolla monipuolisesti tietoa kaupungin palveluista selkokielellä.Pääkaupunkiseudun kunnat tarjoavatkin melko kattavan paketin. On syytä huolehtia siitä, että selkokieliset sivustot ovat ajantasaisia ja että niille lisätään uusia aihealueita tarpeen mukaan. Tulee pitää huoli myös siitä, että tieto selkokielisestä materiaalista saavuttaa kohdeyleisönsä.

Selkokieli ei ole vain muualta Suomeen muuttaneille. Siitä hyötyvät kaikki, joiden kielitaidon puutteet hankaloittavat arjen tilanteissa selviämistä ja yhteiskunnan toimintaan osallistumista. Selkokieli on myös mainio tapa parantaa saavutettavuutta niiden osalta, joilla on muita kieleen liittyviä haasteita.

Työn kautta osaksi yhteisöä

Entä millä muilla keinoin voisi parantaa muulta maahamme tulleiden osallisuutta? Julkisessa keskustelussa tuodaan usein esiin ajatus, että kunhan oppii kielen, niin on paremmat eväät työllistymiseen ja pääsee osalliseksi yhteiskuntaan. Näin ei kuitenkaan aina ole. Helsingissä on paljon muualta muuttaneita, jotka eivät suomen kielitaidostaan huolimatta ole työllistyneet eivätkä välttämättä koe osallisuutta. Työllistävien toimijoiden olisi syytä miettiä, mikä on se kielitaidon taso, jota työtehtävät tosiallisesti vaativat.

Kansainvälisen osaamisen houkutteleminen Helsinkiin on myös osa kaupungin kansainvälisen toiminnan strategiaa. Yritysten tulisi rohkeammin palkata muualta tulevia ja tulleita, vaikka he eivät maan kansalliskieliä osaisikaan. On kuitenkin kaupungin ja kaupunkilaisten etu, että kaikille halukkaille on tarjolla luontevia ja helposti läsnä olevia tapoja oppia kieltä.

Osallisuuden kokemus vahvistuu arjen keskusteluissa

Tuoreessa Minna Intke-Hernandezin väitöstutkimuksessa tuodaan painokkaasti esiin se, että onnistuneen kieleen sosiaalistumisen lähtökohtana on osallisuuden kokemus. Vasta näin yksilö voimaantuu aktiiviseksi toimijaksi yhteisössään. Tarvitaankin lisää mahdollisuuksia oppia kieltä arjessa: paikkoja ja tilanteita, joissa voi tavata muita alueen asukkaita luontevasti.  Tällaisia ovat esimerkiksi leikkipuistot, perhekerhot, kielikahvilat ja avoimet tapahtumat.

Harjoitteluhalustaan voi myös viestiä kanssakulkijoille: Puhu minulle suomea -kampanjassa halukkaat pitivät pinssiä repussaan tai muuten esillä. Jokainen meistä voi ryhtyä juttusille muualta tulleen kanssa ja näin lisätä yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden kokemusta kaupungissa. Kielitaito kasvaa arjen kohtaamisissa, jotka piristävät parhaimmillaan molempien keskustelijoiden päivää.

Kielellisesti yhdenvertainen kaupunki on myös kaikille ymmärrettävä kaupunki. Lisäksi se on monista kielistään ylpeä ja eteenpäin katsova kaupunki, jossa kaikille on tarjolla avoimia ja luontevia paikkoja käyttää ja oppia uusiakin kieliä.

Terhi Ainiala, suomen kielen professori Helsingin yliopistossa ja Helsingin Vihreiden kuntavaaliehdokas 2021
Milja Suihko, virkanainen Ulkoministeriössä ja Helsingin Vihreiden kuntavaaliehdokas 2021

Teksti on julkaistu alunperin Helsingin Vihreiden Naisten blogissa 18.1.2021