Vihreä kiertotalous

  • Artikkelin kategoria:Yleinen

Kuva: Julius Töyrylä

Kuulin ensimmäisen kerran kiertotaloudesta ehkä kuusi vuotta sitten. Riemastuin periaatteesta: vähäpäästöisyyden ei tarvinnutkaan tarkoittaa kulutuksen totaalista lopettamista, vaan sen muokkaamista. Talouden ja kestävyyden osittain tarkoitushakuinen ristiriita kutistui. Voimme jatkaa taloudellista toimeliaisuutta ja jopa arvon kasvattamista, mutta emme voi tehdä sitä esittäen, että meillä on siihen ehtymättömät luonnonvarat. Meillä ei ole. 

Kiertotalouden johtavana ajatuksena on materiaalien kierto. Kun materiaali kiertää eikä päädy käytön jälkeen makaamaan kaatopaikalle, tarpeemme raaka-aineiden käyttöön vähenee. Sen sijaan, että tarvitsemme lisää resursseja, tarvitsemme resurssien parempaa käyttöä. Meidän tulee omaksua viisaan luonnon periaate siitä, että jonkun jäte on jonkun ruokaa. Takapihalla tämä tarkoittaa keltaisten syksyn lehtien maatumista mullaksi, josta uusi omenapuu keväällä versoaa, taloudellisessa järjestelmässä se tarkoittaa vanhan mikron osien käyttöä uuden valmistuksessa. 

Vihreillä on oma vihreän kiertotalouden ohjelma, jossa suositellaan erilaisia toimia rakennusteollisuuden, metsäteollisuuden, kaivosteollisuuden, arjen hankintojen ja jätehuollon aloille kiertotalouden edistämiseksi.  Rakennusteollisuudessa keinoja voivat olla esimerkiksi selkeiden kiertotalouskriteereiden asettaminen julkisille rakennushankkeille jo kilpailutusvaiheessa sekä rakenteiden käyttöiän pidentäminen suunnittelulla. Kaivosteollisuudessa voimme edistää kiertotaloutta esimerkiksi kaivoslain uudistamisella sekä rajaamalla luonnonsuojelualueet kaivostoiminnan ulkopuolelle. Arjen kulutustoimintaa ohjaisimme parempaan suuntaan laskemalla korjauspalveluiden arvonlisäveron 24 prosentista 10 prosenttiin. 

Kierrätys liittyy kiertotalouteen, mutta on vain pieni osa sitä. Materiaalien oikein keräämisen lisäksi meidän on tuettava palvelutaloutta, jakamistaloutta, korjaamista ja uudelleen valmistusta. Kun tuotteita on helppoa purkaa ja koota, niitä on myös vaivattomampaa korjata ilman kaikkien osien valmistamista uudelleen. Helsingin on pääkaupunkina luonteva paikka johtaa paikallista ja alueellista siirtymää kohti kiertotaloutta. Tarvitaan kuitenkin myös isomman tason sääntelyä, kuten selkeitä kansallisia tavoitteita ja taloudellisia kannustimia valita kestävämmin sekä yksilöille että yritysten tasolle. Kiertotaloudella on valtava potentiaali työpaikkojen luomisessa, biodiversiteettikadon hillitsemisessä sekä kuluttajien taloudellisessa säästössä. On korkea aika aloittaa potentiaalin hyödyntäminen – systemaattisemmin.